Cajsan Helmi
Kaisaniemen puisto, Kaisaniemenranta 6
Avoinna:
Ti-La 11-19
SU 11-18
(Sisäänkäynti suljetaan 15 min ennen sulkemisaikaa)
Pöytävarauksia emme ota vastaan
[email protected]
p. 019 581 437
Cajsan Kello Viiden Tee
Loviisan Kappelin Isänpäivälounas
Huomioittehan käynnillänne seuraavat asiat: Turvallisuussyistä maksuvälineenä käyvät vain kortit. Olemme koiraystävällinen kahvila. Tilamme ovat pääsääntöisesti esteettömät (sisääntulossa 2cm korkea kynnys). Olemme tietokonevapaa kahvila. Lastenvaunuille löytyy parkkipaikka sisäeteisessämme. Poistattehan jääpiikit ja -nastat kengistänne saapuessanne.
Taksilla saapuessa pääsee suoraan sisäänkäynnillemme, osoite Kaisaniemenranta 6.
Tarjolla on kymmenittäin käsintehtyjä suolaisia ja makeita leivonnaisia omasta leipomostamme.
Syötävien kyytipojaksi hyvää kahvia ja laaja teevalikoima, kuohuvaa ja shampanjaa unohtamatta.
Tutustu noutokakkuvalikoimaamme.
Pöytävarauksia emme ota vastaan, isommille ryhmille on mahdollisuus tilata tarjoilut ennakkoon, olethan yhteydessä sähköpostitse [email protected]
Varattavat kabinetit
Snellman-kabinettiin mahtuu 12 henkeä istumaan. Tilaan on mahdollista tilata tarjoilut valmiiksi katettuna. Tarjousta varten olethan meihin yhteydessä sähköpostitse [email protected].
Yksityistilaisuuteen on varattavissa Topelius-sali, Snellman- ja Marskin kabinetit, joiden yhteisistumapaikkamäärä on 50 henkilöä.
Marskin kabinetissa löytyy istumapaikat 10 henkilölle ja tämä historiaa huokuva huone tarjoaa erinomaisen tilan tapaamisiin. Tarjousta varten olethan yhteydessä sähköpostitse [email protected].
Cajsan Helmen eli Ravintola Kaisaniemen historiaa
Cajsan Helmen historia lähtee tietenkin itse Cajsasta. Catharina ”Cajsa” Wahllund syntyi Ruotsissa 01. toukokuuta vuonna 1771. Suomeen Cajsa saapui 1800-luvun alkupuolella ensin Turkuun, jossa hänestä tuli Turun Seurahuoneen ravintoloitsija vuonna 1812.
Hyvän bisnesvainun omaavana Cajsa ymmärsi 1820-luvun taitteessa, että Suomen suuriruhtinaskunnan uusi pääkaupunki Helsinki tarjoaa ravintoloitsijalle varmemman elannon, sillä hallintokaupunki kerää aina enemmän ihmisiä ja muuttoliikettä. Ensimmäiseksi hän perusti majatalon Aleksanterinkadun ja Sofiankadun kulmaan. Toisen ravintolan, Emilienburgin, jota lempinimellä kutsuttiin Säästöpankiksi, hän perusti Siltasaareen, nykyisen Säästöpankinrannan tietämille. Kaisaniemenlahden rannalta hän iski silmänsä yksinäiseen niemenkärkeen toisella puolella lahtea.
Kaisaniemen puistosta, silloisesta Yleisestä puistosta tuli Suomen ensimmäinen julkinen puisto 1820-luvulla. Ennen junarataa Kaisaniemen puisto oli merenlahtien ympäröimä, sillä nykyisen ratapihan paikalla sijaitsi Kluuvinlahti, joka jatkui aina Kaivokadulle saakka. Puiston niemen kärkeen Cajsa perusti vuonna 1827 virvoikekojun, jonka tarjoilijoita tituleerattiin vedenneidoiksi, heidän tarjoillessa virvoikkeita puistossa patseeraavalle herrasväelle.
Ravintola Kaisaniemen ensimmäinen osa rakennettiin vuonna 1839. Tämä sisälsi nykyisen Topelius-salin, sekä symmetriassa kabinetit molemmin puolin ja pienen verannan talon julkisivussa, sekä takapuolella keittiön. Cajsa ehti nauttia työnsä hedelmistä vain neljä vuotta. Hän hallitsi jopa kuutta ravintolaa Helsingissä, Kaisaniemen lisäksi Seurahuonetta (nykyinen kaupungintalo), Kaivohuonetta (ensimmäinen kesä talon valmistuttua vuodesta 1839), Teatteriravintolaa, Säästöpankkia sekä Sunnin taloa. Cajsan kuollessa ravintola Kaisaniemen toimintaa jatkoi hänen ottotyttärensä Emilie Myhrman.
Cajsa saavutti vahvan maineen etenkin ylioppilaiden keskuudessa, joita Cajsa kestitsi ja myi joskus jopa luotolla. Opiskelijat halusivat kiittää tästä vieraanvaraisuudesta kokoontumalla Cajsan syntymäpäivänä, eli vapunpäivänä laulamaan Cajsalle, ja tästä alkoi etenkin ruotsinkielisten ylioppilaiden tähänkin päivään asti jatkunut lauluperinne Kaisaniemen puistossa. Ravintola Kaisaniemi oli myös Helsingin ensimmäisiä ravintoloita, mihin naiset toivotettiin tervetulleeksi ilman miesseuraa.
Kuva: Helsingin Kaupunginmuseo, Nils Wasastjerna 01.05.1890
1890-luvulla Kaisaniemeä laajennettiin ensimmäisen kerran, tällöin rakennettiin nykyisin Marskin kabinettina tunnettu huone sekä symmetrisesti talon toiselle puolelle samankokoinen kabinetti. Lisäksi talon länsi- ja itäpäädyn verannat lasitettiin puolilämpimiksi tiloiksi. Kaisaniemestä tuli kulttuuriväen suosikkiravintola, vakikalustoon kuului esimerkiksi Sakari Topelius, jonka tohtorinkaronkka vietettiin Kaisaniemen salissa, joka nykyään Topelius-salina tunnetaan. Muita tunnettuja vieraita olivat muun muassa C. G. E. Mannerheim, J. V. Snellman, Akseli Gallen-Kallela, Jean Sibelius sekä Eino Leino. Kolmen viimeksi mainitun vapunjuhlinnan kierros oli Kämpistä Kappelin kautta Kaisaniemeen.
Kuva: Helsingin Kaupunginmuseo, kuvaaja tuntematon n. 1900
Seuraava suuri muutos talon historiassa oli ravintoloitsija Lars Lindman, joka vaimoineen pyöritti Kaisaniemeä vuodesta 1924-1968. Lindmanin toteuttamana rakennettiin vuoden 1929 laajennusosa, puolipyöreä Rotundasali, josta talo on saanut tunnistettavan muotonsa. Suomalainen ravintolaelämä muuttui vuosikymmenien edetessä, sillä 1800-luvun ihanne oli isot avoverannat, jotta vieraat pääsivät nauttimaan ulkoilmasta varjossa enemmänkin sisätilapainotteiseksi ja saattoi tähän vaikuttaa myös suomalainen ilmasto sekä se, että vaurauden kasvaessa ravintolapalvelut olivat yhä useamman ulottuvilla.
Kuva: Wilkman W. W. HKM 23.02.1936
Kieltolaki vaikutti myös fyysisesti ravintolaan, sillä Mannerheimin kabinettiin rakennettiin keittiöön johtava salaovi, josta alkoholitarkastajan ja poliisin ilmaantuessa ravintolaan, saattoi henkilökunta ohjata arvovieraat keittiön kautta ulos, jotta he välttyivät ikävältä viranomaishuomiolta. Kieltolain päätyttyä vuonna 1932 Kaisaniemi oli ensimmäisten joukossa hakemassa uudelleen täysiä anniskeluoikeuksia.
Salaovi kuvassa olevan punaisen kengän kohdalla, kaakeliuunin oikealla puolella.
Kuva: (C) Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy
Sotien jälkeen oli tarvetta Kaisaniemeä laajentaa lisää. Vuonna 1946 puolipyöreän julkisivun eteen rakennettiin katettu avoterassi, jonka katto rakennettiin talon edessä kasvavan tammen ympäri. Tämä puu pääsi rungon alaosastaan kokonaan sisätiloihin, kun tarve oli laajentaa rakennusta lisää vuonna 1979. Tällöin julkisivun avoterassi tehtiin sisätilaksi.
Kuva: Constantin Grunberg 1963 Finna
Kuva alla: Wesander Merja HKM 01.11.2019
Lars Lindmanin omistajuuskauden päätyttyä vuonna 1968, ravintolarakennus tontteineen siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Tästä eteenpäin ravintoloitsijat toimivat kaupungin vuokralaisina. Viimeisimmän vuokralaisen tehdessä konkurssin tammikuussa 2019, kaupunki asetti pahasti rapistuneen rakennuksen strategiansa mukaisesti myyntilistalle. Rakennus tuli julkiseen myyntiin loppuvuodesta 2020.
Kuva: (C) Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy
Tällöin Cajsan historiaan astui restaurointimaalarimestari Airi Kallion perustama Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy, joka perheyrityksenä toiminnassa mukana on myös Airin pojat Ville ja Leo. He varasivat ajan näytölle pelkästä ammatillisesta uteliaisuudesta. Ensimmäinen näyttö oli 01.12.2020 ja tällöin talossa ei ollut sähköjä eikä ylläpitolämpöä kummempaa, eli kylmää ja kosteaa. Kuitenkin talon historia ja sen mahdollisuudet saivat aikaan kipinän, että tarjous talon ostamisesta jätettiin tammikuussa 2021.
Kaupungin harkinnan jälkeen tarjouskilpailun voittajaksi päätyi Tee- ja Kahvihuone Helmi ja tässä harkinnassa kauppasumman lisäksi myös konsepti, mikä talosta halutaan luoda. Tässä hyvänä referenssikohteena oli ravintola Loviisan Kappeli, joka restauroitiin Kallioiden toimesta vuosina 2008-2013.
Kauppakirjat solmittiin 28.04.2021 ja ensimmäinen vaihe restauroinnissa oli nykytilan kuvaus, sillä pohjapiirrustukset ja rakennepiirrustukset olivat erivaiheisia ja puutteellisia. Rotundasalin puolelta viimeisin rakennekuva oli vuodelta 1929. Dokumentointivaiheessa oli pääsuunnittelijan ja rakennesuunnittelijan lisäksi mukana Helsingin Maalariammattikoulu, jonka opiskelijat suorittivat harjoittelutyönään Marskin kabinetin tapettikerrosten dokumentoinnin sekä 1900-luvun alun papukaijatapetin esiin höyryttämisen.
Alun perin ideana oli palauttaa 1800-luvun paviljonkimainen ulkoasu, mutta tähän ei erityissuojellun rakennuksen valvojana toiminut Helsingin kaupunginmuseo suostunut ja samalla sisätilat olisivat jääneet kovin pieniksi. Kompromissina tuli julkisivun osalta ratkaisu, jossa 1970-luvun lisäosa puretaan ja palautetaan vuoden 1929 julkisivun linja ja ulkoasu. Tätä varten ensin piti hakea lupaa kaavasta poikkeamiselle ELY-keskukselta, sillä kaavamääräys suojelusta oli muotoiltu siten, että suojelu tulkitsee myös uudisrakenneosat talon alkuperäisinä osina. Kun tämä lupa myönnettiin, oli seuraavana vaiheessa itse rakennusluvan hakeminen. Nykyiset rakentamisasetukset eivät erottele uudisrakennusta tai vanhan talon restaurointia, eli kaikkeen rakentamiseen sovelletaan samoja vaatimuksia. Kaisaniemessä tämä aiheutti haasteita etenkin ilmanvaihdon ilmamäärien sovittaminen asetuksiin mukaisesti, sillä historiallisten sisätilojen runkojen ja pintojen rikkominen olisi tarvittu tulo- ja poistoventtiilien sijoittamiseen. Teknisissä neuvotteluissa päästiin kuitenkin asioista yhteisymmärrykseen rakennusta suojellen.
Kuva: HKM Tuntematon 1900n
Rakennuslupa myönnettiin kesällä 2022 ja tästä alkoi ensimmäisenä purkuvaihe, jossa kaikki vuosikymmenien levytykset ja kuorrutukset purettiin pois, että talon rakenteet saataisiin esiin. Tässä vaiheessa paljastui karu totuus, että talo on rakenteellisesti erittäin huonossa kunnossa. Kaarevaa Rotundasalia kiertävät pilarit olivat käytännössä tyhjän päällä eikä julkisivun kantavat pilarit olleet myöskään riittävän kantavia, talo oli ollut siis käytännössä romahdusvaarassa. Tämän takia talon kattorakenteita piti tukea väliaikaisella tuennalla. Lisäksi selvisi, että vuoden 1929 laajennusosan julkisivun sokkeli oli hävitetty jonkun laajennustyön yhteydessä. Radan puolella vuoden 1839 alkuperäistä hirsirunkoa oli surutta sahattu erilaisia teknisiä asennuksia varten, mitä varten osa rungosta roikkui täysin ilmassa.
Kuvat: Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy (C)
Lisäksi 1980-luvun keittiön laajennusosan puolella takapihalla keittiön betonilattian painoa kannattelevat pilarit olivat ilman vesieristystä, minkä johdosta ne olivat veden syöminä menettäneet kantavuudestaan, mikä tarkoitti rakenteellisia ongelmia myös talon takapuolella. Kaikkinensa rakennusjätettä talosta vietiin pois yli 200 000 kiloa, noin 80 kuorma-autollisen verran.
Kuvat: Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy (C)
Loputtomilta tuntuvien purkutöiden jälkeen oli ponnistettava maakuopasta ylöspäin. Koko talon julkisivut oli rakennettava uudestaan sokkelia myöten ja restauroinnin aikana taloon valettiin noin 30 kuutiota betonia. Sokkelien valmistuttua alkoi Rotundasalin uloimman osan lattia- ja seinärunkojen rakentaminen. Tässä yhteydessä myös alkoi talon teknisen puolen, eli lämpö-, sähkö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtoverkon rakentaminen uudestaan täysin nollasta.
Kuvat: Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy (C)
Alun perin laskettu budjetti ylittyi kaksinkertaisesti, sillä rakenteiden lopullinen kunto selvisi vasta mittavan purkutyön jälkeen. Samassa yhteydessä myös projektin rahoituksesta vastannut rahoituslaitos ilmoitti, että lisärahoitusta ei projektin loppuunsaattamiseksi heidän puoleltaan enää tulla myöntämään. Kaikkien eri vaihtoehtojen jälkeen ratkaisu kuitenkin toisella tapaa löytyi ja projekti pystyttiin saattamaan loppuun.
Kuvat: Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy (C)
Käyttöönottotarkastukset tehtiin joulukuussa 2023 piha-alueiden ollessa vielä keskeneräiset. Tähän vaikutti vahvasti samaan aikaan alkanut Helsingin kaupungin urakka Kaisaniemen puiston uudistamiseksi, mikä tarkoitti sitä, että talon edustan katualueet kaivettiin kaikki auki. Avajaispäivämääräksi valikoitui 11.01.2024 kello 11.00. Cajsan Helmi oli saatu taas henkiin tarjoten herkutteluhetkiä historian keskellä kaikilla aisteilla. Heinäkuussa 2024 valmistuivat katutyöt myös talon edustalla täydentäen kokonaisuutta. Projekti ei kuitenkaan ole koskaan valmis, vanhat talot vaativat jatkuvaa ylläpitoa, jotta isoilta remonteilta vältyttäisiin. Samoin sisustuksellisesti talo muovautuu koko ajan tuoden ajan kerroksia.
